Tiistaina siinä viiden aikoihin olin keittiössä laittamassa ruokaa niinkuin kunnon "perheenäidin" kuuluukin?!?  Risto huikkas että lähtee käymään kaverinsa luona ja ottaa Toron mukaan. Ei menny varmaan ku 20 min ku Risto soittaa että Toro on vetäny rotanmyrkkyä. Puhelun lopetettuani jatkoin ruuan laittamista muutaman sekunnin kylmänrauhallisesti, kunnes vasta tajusin että mitä se Risto oli sanonu =0 Yritin hädissäni soittaa äiteelle ja Helenalle ja ehdin jo kirota kaikki syvimpään maan rakoseen kunnes tajusin että mun puhelin siinä taas takkuaa ja näytössä luki koko ajan "puhelua ei voida yhdistää". Sitten jostain muistin joskus lukeneeni tai kuulleeni, että koiran saa oksentamaan suolalla! Kaivoin suolapaketin esiin ja kaadoin melko satsin sitä lautaselle ja hieman vettä ja aloin muotoilemaan siitä jotain palloa muistuttavaa.

Sitten Risto ja Toro tuli kotiin. Sain Helenan luurin päähän ja hän heitti ilmoille että kannattais varmaan soittaa eläinlääkärille. Niin aivan, vois olla ihan hyvä idea! Soitin sitten eläinlääkärille (joka on onneksi minulla jo pikavalinnoissa tuon kissan takia) eläinlääkäri sanoi myös heti, että koira täytyy saada oksentamaan. Tajusin onneksi kysyä kuinka paljon sitä suolaa annetaan ja määrä oli korkeintaan kaksi pikkusormenpään kokoista palloa. Voi Toro raukkaa jos oisin tunkenu sen koko satsin sen suuhun minkä ehdin jo valmistaa! Helena soitti siinä samassa väliaikatietoja ja Risto alkoi askartelemaan suolaa Toron suuhun. Ehdin jo karjua Ristolle että varmaan se koira nyt syökin sen suolan sun kädestä että se pitää tunkee sen kurkkuun, mutta vielä mitä, söihän se ja söi vielä toisen satsin perään, iloisena vaan heilutteli häntäänsä kun luuli taas saaneensa jotain maailman parasta herkkua!

Ei menny varmaan paria minuuttia kauempaa kun Toro jo oksensi. Taskulampun valossa tutkittiin oksennusta takapihalla ja kyllä siellä oli semmosia sinisiä paloja, jotka onneksi tosiaan vielä olivat ihan kokonaisia paloja, että mitään ei ollut vielä liuennut. Mutta ei siinä mennyt kun noin 15 min siitä kun Toro veti myrkkyä siihen kun se jo oksensi. Soittelin siinä vielä eläinlääkärille ja hän sanoi että suurin vaara on nyt ohi kun koira oksensi noinkin pian. Kyselin pitääkö välttää liikuntaa, ruokintaa ym. ja ei ollut mitään suosituksia joten lähdettiin Isojoelle reenaamaan =) Toro oli ihan pirtsakalla päällä, silmät hieman veresti oksentamisesta, mutta muuten oli ihan oma itsensä. Se oli mun mielenterveyden kannalta parempi lähtee treeneihin kun jäädä kotiin kyttäilemään epäluuloisena Toron jokaista liikettä.

Eläinlääkäri sanoi, että jos jotain on jäänyt mahaan niin oireet alkavat parin päivän päästä. Mikäli ulosteessa/virtsassa on verta tai ikenet alkavat vaalenemaan, on se merkki sisäisistä verenvuodoista ja silloin kiireesti eläinlääkärille. Suositteli lääkehiiltä tai K-vitamiinia annettavaksi ja saatiinkin Annelilta lääkehiiltä (jauheena), joka käytiin antamassa Annelin luona reenien päätteeksi. Lääkehiilikään ei ollut ongelma eikä mikään, jauhe vain veteen ja sinne muutama nakinpala niin johan maistui. Mitä nyt Annelin kämppä oli ihan musta kun sieltä poistuimme, mutta kuulemma se oli lähtenyt ihan kivasti! Illalla annoin ruokaa hieman pienemmän satsin kun eläinlääkäri meinas, että se voi tulla ylös suolan takia, mutta hyvin pysyi sisällä ja ruokahalu oli ihan ennallaan!

Keskiviikkona otin Toron töihin, jotta pystyin tarkkailemaan =) Toro oli tietenkin hyvin onnellinen kun pääsi taas pitkästä aikaa toimistohuoneeseeni ja sai riehua koko päivän sydämensä kyllyydestä. Vasta siinä kahden aikoihin tuli väsy ja pisti maate omalle patjallensa. Ihan vaikutti siltä että kyllä se jää henkiin! Illalla oltiin taasen treenaamassa ja Toro oli ihan oma itsensä.

Yöllä se oli sitten oksentanu, mutta siinä oli vaan paloja yhdestä pallosta mitä se tuhos töissä, eikä verta eikä mitään muutakaan ikävää, joten uskalsin jättää sen torstaina kotiin. Illalla käytiin metsässä pidemmällä lenkillä ja virtaa tuntui riittävän...

Joten loppu hyvin kaikki hyvin! Kepokin selvisi säikähdyksellä ja sai vielä toistaiseksi pitää päänsä ;)

Tällä viikolla yritetään ahkerasti treenata seuraamista joka on pikkuisen alkanut sujua....ainakin paikka paikoin! Lauantaina Jyväskylään kuulemaan tuomio Millalta ja Tinalta =0